Kaavoitus: Monipuolista asuntotuotantoa Helsinkiin

Helsingin asuntopolitiikan on tuettava monipuolista ja tasapainoista kaupunkirakennetta, jotta eri kaupunginosat eivät eriydy liikaa toisistaan. Liian yksipuolinen asuntotuotanto voi johtaa alueelliseen segregaatiokehitykseen, jossa tietyt kaupunginosat muodostuvat joko pelkästään vuokra- tai omistusasuntovaltaisiksi. Tämä heikentää sosiaalista liikkuvuutta ja voi lisätä alueellisia eriarvoisuusongelmia.

Monipuolinen asuntotuotanto edistää myös eri väestöryhmien vuorovaikutusta ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kun kaupunginosissa asuu ihmisiä erilaisista taustoista ja eri elämäntilanteissa, syntyy enemmän luonnollisia kohtaamisia, jotka vähentävät vastakkainasettelua ja edistävät yhteisöllisyyttä. Hyvin suunnitellut asuinalueet, joissa palvelut ja liikenne toimivat, tarjoavat kaikille asukkaille paremmat edellytykset turvalliseen ja sujuvaan arkeen.

Samalla on tärkeää, että kaupunki huolehtii erityisesti ongelmallisiksi muodostuneista alueista. Metroasemien ja muiden julkisten tilojen ympäristöissä, joissa esiintyy häiriökäyttäytymistä, tarvitaan näkyvää valvontaa ja ennaltaehkäiseviä toimia, jotta asuinympäristö pysyy turvallisena kaikille.

Lisäksi kaupungin omistamien tonttien vuokrien jatkuvat ja kohtuuttomat korotukset nostavat asumiskustannuksia ja vaikeuttavat erityisesti omistusasumista Helsingissä. Tämä heijastuu myös vuokramarkkinoille ja asumisen yleiseen hintatasoon. Kaupungin ei tule itse omilla päätöksillään pahentaa asumisen kustannuskriisiä.

Toteutusehdotukset:

• Kaupungin tulee sitoutua noudattamaan alkuperäisiä kaavoituspäätöksiä ja estää omistusasunnoiksi kaavoitettujen alueiden muuttaminen vuokra-asuntopainotteisiksi.
• Kaavoituksen on edistettävä asuinalueiden monimuotoisuutta tarjoamalla eri asumismuotoja tasapainoisesti eri puolilla Helsinkiä.
• Alueiden kehittämisessä tulee huomioida palveluiden ja liikenteen toimivuus, jotta asukkaille voidaan taata sujuva arki.
• Kaupungin tulee lopettaa kohtuuttomat tonttivuokrien korotukset ja varmistaa, että asumisen kustannukset eivät nouse hallitsemattomasti kaupungin omien päätösten vuoksi.

Liikenne: Yksinkertaiset ja kustannustehokkaat ratkaisut liikenteen sujuvoittamiseen

Helsingin liikenne ei kaipaa kalliita ja ideologisesti värittyneitä hankkeita, vaan käytännönläheisiä ja kustannustehokkaita parannuksia. Tällä hetkellä monet liikenneongelmat johtuvat yksinkertaisista pullonkauloista, kuten huonosti synkronoiduista liikennevaloista, huonosti suunnitelluista ajokaistajärjestelyistä ja reittien tarpeettomista rajoituksista.

Liikenteen sujuvuus hyödyttää niin yksityisautoilijoita, joukkoliikenteen käyttäjiä kuin kevyen liikenteen kulkijoitakin. Turhat ruuhkat lisäävät päästöjä ja tekevät liikkumisesta tarpeettoman hankalaa.

Toteutusehdotukset:

• Liikennevalojen optimointi: Helsingissä on monia risteyksiä, joissa liikennevalojen ajoitusta voitaisiin parantaa sujuvuuden lisäämiseksi.
• Reittien parempi hyödyntäminen: Liikennettä voidaan ohjata ruuhkaisilta kaduilta vaihtoehtoisille reiteille ilman suuria rakennushankkeita.
• Pysäköinnin helpottaminen: Riittävät ja kohtuuhintaiset pysäköintimahdollisuudet vähentävät turhaa kiertelyä ja ruuhkia kaupungin kaduilla.
• Joukkoliikenteen sujuvuus: Bussikaistat ja raitiovaunureitit on suunniteltava siten, etteivät ne tarpeettomasti hankaloita muun liikenteen kulkua.

Jos mielessäsi on jokin tietty ongelmakohta, ota yhteyttä, niin jutellaan asiasta!

Terveydenhuolto: Perusterveydenhuoltoon panostaminen vähentää erikoissairaanhoidon kuluja

Helsingin terveydenhuollon ongelmat johtuvat osittain siitä, että perusterveydenhuoltoon ei panosteta riittävästi. Kun peruspalvelut ovat ruuhkautuneet ja vaikeasti saavutettavissa, potilaat päätyvät turhaan erikoissairaanhoitoon, mikä kasvattaa kustannuksia ja pidentää hoitojonoja.

Laadukas perusterveydenhuolto vähentää tarvetta kalliimmalle erikoissairaanhoidolle. Tämä ei ole pelkästään taloudellisesti järkevää, vaan myös potilaiden kannalta parempi vaihtoehto, sillä hoitoon pääsee nopeammin ja ongelmat voidaan ratkaista ennen kuin ne pahenevat. Kun perusterveydenhuolto toimii tehokkaasti, erikoissairaanhoitoon pääsevät nopeammin ne, jotka sitä oikeasti tarvitsevat, kuten vakavasti sairaat ja kiireellistä hoitoa vaativat potilaat.

Terveydenhuollon resursseja on suunnattava tehokkaasti niin, että hallinnollista taakkaa kevennetään ja hoitohenkilökunnan aikaa vapautetaan varsinaiseen potilastyöhön. Liiallinen byrokratia ja tarpeettomat hallintorakenteet vievät resursseja itse hoidolta, mikä pahentaa nykyisiä ongelmia.

Toteutusehdotukset:

• Lääkärien ja hoitajien määrän lisääminen perusterveydenhuollossa vähentää päivystysten kuormitusta ja nopeuttaa hoitoon pääsyä.
• Etävastaanottojen ja sähköisten palveluiden kehittäminen voi keventää jonotusta ja helpottaa kiireettömien asioiden hoitamista.
• Pienet terveyskeskusyksiköt eri puolilla Helsinkiä voivat palvella tehokkaammin kuin suuret ja ruuhkautuneet terveysasemat.
• Terveydenhuollon henkilökunnan parempi resursointi auttaa vähentämään henkilöstön uupumista ja parantamaan palvelun laatua.
• Erikoissairaanhoitoon tulee päästä nopeasti niiden, jotka sitä oikeasti tarvitsevat, ja tämä mahdollistuu panostamalla perusterveydenhuollon sujuvuuteen.
• Terveydenhuollon hallintoa on kevennettävä, jotta hoitohenkilökunta voi keskittyä potilastyöhön byrokratian sijaan.